PCB heregsel

Daraahi hayagaar orj inegui PCB hiih program heregsel tataj avaarai.

http://www.freepcb.com/

Hevlemel havtan beltgeh

Eh survalj: http://www.analog-synth.de/selberaetzen/selberaetzen.htm

Uildveriin bus argaar herhen hevlemel havtan beltgeh talaar tailbarlaya. Eronhiidoo enehuu technik ajillagaa n photo halisnaas zurag ugaaj, bolovsruulahtai ijil tostei.

1. Layout hevleh

CAD programmiin tuslamjtaigaar zarchmiin scheme-ee gargasnii daraa tuunii hevlemel havtangiin zurag buyu layout-g beltgene. Layout n havtan deer elementuud haana bairlah, hoorondoo yaj holbogdohiig haruulsan zurag yum. Tiimees ene zurgiin mashtab 1:1 bh yostoi. Zuragt (Zurag 1) haraar durslegdsen heseg n havtan deer uldeh ba tsagaan buyu ongogui heseg n havtangaas zailuulagdana. Tiimees layout-g tungalag folie deer hevlej gargah n tohiromjtoi.

2. UV tuyagaar sharah

Daraagiin shatand layout-n zurgaa havtan deer buulgah ajil hiigdene. Uunii tuld ultra yagaan (UV) tuya buhii gereltuuleg heregtei bolno. Havtan maani zovhon 1 taldaa zes burhuul buhii Pertinax (hatuuruulsan tsaas) esvel Epoxid havtan baij bolno. Zes burhuul n gerel medremtgii tusgai lakaar davhar buregdsen baidag. Tiimees urid omno n bolovsruulaltand orj bgaagui havtanguud yamagt gaduuraa gerel nevtruuldeggui nemelt burhuuleer hamgaalagdsan baih yostoi. Ene shaltgaanaar bas hereglehgui havtanguudaa zaaval haranhui gazar hadgalah yostoi. (Zurag 2 deer ug hamgaalaltiin burhuuliig huulj bgaag uzuulsen bna) Sharaltaas uuseh aldaanaas uridchilan sergiilehiin tuld layout-aa 2 tusdaa tungalag folie deer hevlej avaad, daraa n davharlaj hereglej bolno.
Layout-nii zurgaa havtan deer bairluulahdaa buruu, zov harsan esehiig n saitar bodoj, shalgah heregtei. Yu gesen ug ve geheer, havtan deer uldeh zurag maani folie deerh zuragnii negativ baidlaar (tolin tusgal shig) buuh yostoi. Oilgosongui u? Bichig barimt deer dardag tamgatai tostoi gsn ug. Tamga ooroo negative hevtei baih bogood tsaasan deer darahaar zov hev gardag biz dee, terentei adilhan. Havtangiin zestei tal deer negative zurag chini garch bna, tegeed havtangiinhaa zestei taliig doosh n haruulj bgaad, tsaasan deer tavilaa gj tosoolohod tsaasan deer zov durs n buuj bhaar folie-oo bairluulna gsn ug, odoo oilgov uu.

Gereltuuleh heseg maani hamgiin yarvigtai n shuu. UV gerel geed bdag n manaihnii yaridgaar bol kvartsan gerel, emnelegt yum hum ariutgah, sharah, goo saihnii gazar nuur, bieiin aris borluulahad heregledeg. Sharah hugatsaa n 5 min ba gerel, havtangiin hoorondiin zai 20 cm baina. (Zurag 4 deer bgaa shig)

Sharalt duussanii daraa havtangaa saitar harval budeghen ongoor layout-nii zurag zesen havtgai deer yamar ch bsan buusan bh yostoi shuu. Herev iim budeghen durs haragdahgui bol sharaltaa dahiad, gehdee 3 min orchim hugatsaatai davtaad uzeerei. Tegeed bolohgui bol gerel chini UV gerel bish gsn ug. Tiimees havtangaa erdiin gerleer, neleed udaan hugatsaagaar sharah geed oroldood uzeerei. Ene tohioldold havtan deer budeg durs uussenii daraa sharaltaa zogsoono.

3. Sharagdsan havtangaa bolovsruulah

Ingeed sharsan havtangaa Natron uusmald hiij bolovsruulna. Uusmaliig daraahi nairuulgataigaar beldene. Hagas litr huiten usand (20 gradus) 10g huurai Natriumhydroxid (Natriin gidro oksid, himiin tomyo n NaOH). 10g gdg n dundjaar neg tsainii halbaga (jijig halbaga gj heldeg dee) huurai nuntag bolno. Gehdee naidvartaig n bodood jijig jin bval hemjeed uzne biz dee. Natriumhidroxid-oo sain taglaj hadgalahgui bol nuntag maani agaariin chiiigiig oortoo tataad, hatuu bodis bolchihdog, tegeed daraa heregleh bolomjgui boldog gsn bna shuu.
Ene nairlaga n 160x100 mm haritsaatai neg havtang bolovsruulahad hangalttai. NaOH-n orond mon Natriumsilikat buyu Na2SiO3 gsn bodis ashiglaj boloh yum bna.
Za ingeed uusmaliin nairlaga, temperaturaas hamaaraad heden sekundees heden minutiin daraa havtangiin gereltuulegdeegui heseg bor ongotei bolj ehelne. Borloh yavtsiig turgesgehiin tuld uusmaltai savaa bainga hodolgoh, esvel dotorh havtang n modoor ch yumuu hodolgoj baih heregtei gsn bna. (Zurag 5 deer bolovsruulaltiin daraah havtang haruulsan bna. End bor ongiin heseg n havtan deer uldeh ba nogoo heseg n havtangaas daraagiin iduulelteer arilah uchirtai)
Ene bolovsruulaltiin daraa havtangaa tsever usaar sain zailaarai.
Uugeer hevlemel havtan beltgeh hamgiin hetsuu shat duusch bgaa n ene.

4. Bolovsruulaltand orson havtangaa iduuleh

Bolovsruulaltand orson havtang iduulehdee Tomriin davsnii uusmal buyu Tomriin chlorid (FeCl3)-n uusmal ashiglana. Tomriin davsnii uusmal n baigalid hor honooltei tul ug uusmaliig shuud goojuur, jorlon luugaa asgaj bolohgui. Tegeed ch zes iduuldeg bodis tul santechnik-n tomor, zes hooloig ch idne gsn ug. Tiimees baga hemjeeniih bol gadaa shoroon deer asgaj bolno, ih hemjeeniih bol himiin hayagdal ustgan zailuulah baiguullagad handah heregtei shuu. Ene bodis n huurai nuntag helbereer bas bdag. (Zurag 6 deer urel helberiin huurai bodis-g n uzuuljee). Bi omno dandaa shingen uusmal-g n heregledeg bsan. Urlen nuntagaas uusmal beltgehdee daraahi haritsaagaar hiine. Uund 1 liter usand 800g urlen nuntag orno. Usnii temperatur n 30-40 gradus bh yostoi. Ene haritsaagaar hiihed oiroltsoogoor 1,4 liter uusmal boloh yum bna. Iduuleh yavts barag zereg tovogtoi yum bna:

• iduulelt 5-10 min urgeljleh ba bainga hodolgoj bh yostoi
• ene hoorond uusmaliin temperatur 30 gradus-d togtmol baih yostoi

Deerh nohtsoliig tom vann, zagasnii agaarjuulaltiin heregsliig ashiglan uusgej bolohoor yum bna. Tom vann-daa haluun us hiigeed, dotor n tomriin davsnii uusmaltai savaa hiiheer, uusmaliin temperatur heseg zuurtaa togtmol bna. Zagasnii agaarjuulaltiin barzgar chuluutei hesgiig tomriin davstai uusmaltai savan dotroo hiigeed ajilluulahad, uusmaliig hoosruulj bgaa yum shig hodolgoond oruulna. (Zurag 7 deer akvariumnii agaarjuulagchaar yaj hodolgoj bolohiig haruuljee) Aa tiim, havtangiinhaa zestei hesgiig doosh n haruulj hiihee martavaa. Ingeed 1-2 minutiin daraagaar havtangiin tsaivar hesgiin zes idegdeed alga bolj ehelne. Layout-n zurag buren gartal iduuleltiig urgeljluulne.
(Zurag 8, 9 deer iduulelt yaj yavagdaj bgaag haruuljee)






























Iduulelteer havtangiin UV gerleer sharagdsan hesgiin zes idegden alga boloh ba sharagdaagui, dald bsan hesgiin zes uldej bgaa yum. Iduulelt duussanii daraa havtangaa tsever usaar saitar zailaad hataana.

5. Havtangaa tseverleh, ongoloh, nuhleh

Deerh buh shatnii processiig zov yavuulsan bol odoo havtangaa tseverleh, ongoloh g.m. kosmetik ajil uldej bna. Havtangiin uldsen zes lackan burhuultei heveeree bgaa tul tuuniig tsever spirt, esvel azeton ch yum uu tiim spirt-n holitsoor uusmalaar archaad arilgana. Za ingeed hamgaalaltiin lack buren tseverlegdsenii daraa, herev gagnuuriin lack-r havtangaa bureh shaardlagatai gej uzvel havtangaa 1-2 doloo honog huurai, tsever gazar hataaj bgaa gagnuuriin lackaar shurshij burne. Ene buhnii daraa hamgiin suuld havtangaa nuhelj oromdono shuu. Yasan MN-n nohtsold hiihed hetsuu yum shig bna u, bi heleegui u, scheme-ee gargah amarhaan, harin hevlemel havtan beltgeh, hairtsag sav beltgeh n hamgiin hetsuu bdag gej. Gehdee yavaandaa hiigeed ireheer edgeeriig toohoo bolichihdog yum daa. Za amjilt huseye.

Eh survalj, 2008, 11 sar

ATmega8 microcontroller

ATmega8 microcontroller-n (uC) undsen uzuulelt:

• 8KByte flash Program memory (program hadgalagdana)
• 1KByte SRAM (ogogdol hadgalagdana)
• 512Byte EEPROM (ogogdol hadgalagdana)
• 6 suvag buhii 10-bit A/D huvirguur (analog signaliig toon signald huvirgana)
• 16MHz hurtleh tatktiin signalaar ajillana (clock signal)
• 2,7V - 5,5V tejeeleer ajillana

Technikiin uzuuleltiin delgerengui medeelliig daraah hayagaar orj avch bolno.

http://www.atmel.com/ -> "Products" -> "AVR® 8-bit RISC" -> "Datasheets" -> "megaAVR" -> "ATmega8(L) (308 pages, revision T, updated 5/08)"